Timo Lehmunen, Kuusankoski   timo.lehmunen@gmail.com

Sukututkimus: Rolf Jerpseth, Oslo. Isä Valkoinen ja äiti Lehmoinen.

Ruotsin suomalaisrnetsien Lehmoset

Rolf Jerpseth. Oslo. Sukututkirnus. lsä Valkoinen ja äiti Lehmoinen . Timo Lehmunen. Kuusankoski. timo.lehmunen@gmail.com

Vuoden 1610 veronmaksun jälkeen Laukaan Peurungassa asuva Matti Heikinpoika Lehmonen muuttaa Ruotsiin. Hänellä on mukanaan Laukaassa syntyneet Olavi Matinpoika, Matti Matinpoika ja Tuomas Matinpoika. Lehmonen asettuu ensimmäisen kerran asumaan vastapäätä Vaasaa Hällsinglandin maakunnan Rävsjön kylään, jossa perheeseen syntyy tytär.

Perhe siirtyy etelämmäksi Värmlandin maakuntaan, lähelle nykyistä Filipstadin kaupunkia ja kirjoitetaan 1646 maanomistajana Rärnnäsin kylässä. Kylään ollaan rakentamassa sarman aikaan rautahyttaa eli vuorimalmin- ja järvimalmin sulatusuunia. Sarnaan aikaan oli Olavi Matinpoika Lehmoinen rakentamassa uutta taloa Nyskogan pitäjään. Noin 100 kilometriä pohjoiseen Rämnäsistä Skallbäck nimiselle laajan mäen rinteelle, hallaa pakoon. Talon paikka on nykyään karttanimenä Kampfjell, nimi tarkoittaa suomeksi käännettynä ”Koniaho” = peltoa, jota on viljelty liian kauan ja sen kasvaminen on tyrehtynyt.

Skallbäckin talo muutettiin alemmaksi mäen juureen  1700-luvulla ja lähemmäksi Skallbäckin puroa. Käydessäni paikalla, siellä ei ollut näkyvissä muuta kuin istutettuja kukkia. Liikkuessani kuusimetsikössä, tapasin keisarinliljan juurimukuloita  kaivamassa kuusipeuran. Siinä sitä katseltiin toisiamme, kunnes hän siirtyi arvokkaasti kuusikkoon.

Täältä Skallbäckistä on Lehmoinen suku levinnyt eri puolille Värmlantia ja siirtynyt mitä ilmeisemmin 1600-luvun lopussa Norjan suomalaismetsiin .

Karttana Ruotsin Värmlanti .

Åsta Holth suomalaismetsien  kirjailija ja Svulryan suomalaismetsien päivien presidentti, asui Östmarkin suunnasta tullessa vähää ennen Svulryan kirkonkylää tien oikealla puolella. Pihassa hänellä oli norjalainen metsä- tai vuonohevonen. Oien tavannut  hänet muutaman kerran ja viimeksi kävin hänet noutamassa autollani, kun mentiin Ahvenlammen  torpalle. Talutin hänet viimeiset sata metriä metsäpolkua juhlapaikalle. Matkalla hän kertoi olevansa isovanhempiensa puolelta Lehmonen.

Sigurd Bograng suomalaismetsien paikannimitutkija ja niistä kirjoittava Finnbygden lehteen. Lundin yliopisto kielten lehtori. Sigurd oli syntynyt Södra Finnskogenissa, jossa hänellä oli myös kesähuvila. Sigurd opiskeli suomen kieltä Suolahden kansanopistossa, etsi täällä ollessaan Lehmosia. Mutta ei heitä tavannut tai ei tietänyt tavanneensa. Hän kirjoitti artikkelin vierailustaan Heinäveden ortodoksiseen luostariin. Täällä hänellä oli oppaana isä-Mefodi, omaa sukua Lehmonen. Loppuelämänsä Sigurd eli Eskilstunassa, jossa vielä elää hänen vaimonsa (?) ja poikansa.

Timo Lehmunen. Kuusankoski