Lehmonen (397) sukunimen kantajaa vuonna 1992. Nimen on tulkittu sisältävän kotieläimen nimityksen lehmä. Siten se rinnastuu sukunimiin Härkönen, Karjunen, Oinoinen ja Lampainen. Hollossa 1571 merkitty Peer Legmä lienee luettava lehmä. Lehmosten sukujuuret johtuvat keskiajan lopulta Tyrväntöön, jonka isännällä oli eräomistuksia silloisen Rautalammin alueella. Sukua asettui pysyvästi noille omistuksilleen, joten sukunimi Lehmonen tuli länsisavolainen. Vuodesta 1544 se tavataan Vesulahdella (Lehmoset asuivat Armisveden etelä alueella, joka laskettiin kuuluvan Vesulahden pitäjään, nykyinen Mikkeli). Vuodesta 1541 Rautalammilla, missä esim. 1571 verotettujen joukossa Hendrich, Per ja Pouall Lechmoinen. Meidän aikoihin asti Lehmonen on kuulunut Rautalammin ja Hankasalmen nimistöön ja kuuluu edelleen. Lähde: Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet. (3-painos 1992 Otava), sivu 271.
Vuoden 1610 jälkeen muutti Matti Lehmonen perheensä kanssa Laukaan Peurungan kylästä siirtolaiseksi Ruotsiin. Perheelle syntyy lapsi Hellsinglandin maakunnassa Rävsjön kylässä. Perhe muuttaa edelleen Värmlannin maakuntaan, nykyisen Filipstadin kaupungin pohjoispuolelle Näs Rämmenin kylään. Vuonna 1646 Olof Mattsson Lehmoinen kirjataan maanomistajana. Kun ruotsinkielinen tuomari kysyi, mitä sukunimi tarkoittaa. Hänelle selitettiin, että se on ruotsiksi Koo, (lausutaan Kuu), eli lehmä. Näin Olavin sukunimeksi kirjattiin Koo. Samanaikaisesti (1646) oltiin kylään rakentamassa rautahyttaa ja Olavi oli siirtymässä pohjoisemmaksi, Nyskogan Skallbäckin rinteille. Täällä suku asui 1700-luvun loppupuolelle ja hajosi ympäri Finnskogaa ja muutti 1600-luvun puolella Norjaan.
Timo Lehmunen. Kuusankoski