Timo Lehmunen
Rajatie 13
45810 Pilkanmaa
timo.lehmunen@gmail.com
040-5126414                                                                       (Päivätty 20.03.2019)

Bibliogafia eli kirjallisuusluettelo  historiankirjoista joissa  mainitaan Lehmonen sukua. Samalla muodostui myös Finnskogan bibliografia.

Romaanit, joissa esiintyy Lehmonen niminen henkilö, on jätetty luettelosta pois.

1762. Hülphers: Taalainmaan kuvaus ”Resa genom Stora Kopparbergs Län och Dalame”. (1762). (kieli ruotsi). (Lv. 1933 Heikinheimo)
Vanhin matkakertomus suomaismetsistä.

1773. Femow: ”Beskrifning öfer Wärmland”.  (1773), (kieli ruotsi). (Lv. 1933 Heikinheimo) Toiseksi vanhin kertomus suomalaismetsistä.

1876. Torsten G. Aminoff: Tietoja Wermanlannin suomalaisista. Ylipainos Suomi-kirjan Toinen Jakso, 11osa. (1876). (sivuja 84). (kieli suomi + 1kartta)
Vuonna 1871 Aminoff matkusti tutkimaan sammuvaa savoa, kulkien mm. Gunnarskogissa. Timbonäsissä. Bogenin pitäjässä. Norjan puolella. Lekvattenissa . Östmarkissa. Norra Wiggenissä. Djeklidenissä. Medskogissa. Lopuksi suomalais­ metsien kielestä ja kieliopista.

1788-1790. Linderholmin väitöskirja ” De Fennonibus Vermlandie”. (1788-1990). (kieli ruotsi). (Lv. 1933 Heikinheimo)
Vanhaa tietoa suomalaismetsistä.

1892. K.J. Jalkanen: Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620. Yliopistollinen väitöskirja  (1892). (kieli suomi). Löytyy lntemetistä  nimihaku.
Jalkanen arvelee, että Lehmoset ovat tulleet Hämeestä.

1793. Porthan: Äbo Tidningar, 9-skrivert: ”Om de i ätskilliga landsorter pä svenska sidan boende finnar”. Arktikkelit perustuvat Rühsillä ss. 137-140 pariin norjalaiseen lähteeseen perustuvan kuvaus Norjan puolella Vermlannin rajaa vasten asuvista suomalaisväestöstä. (1793). (kieli ruotsi). (Lv. 1933 Heikinheimo)

Sanomalehtiartikkelit   suomalaismetsistä.

1833. Fans von Srheele: Stämpel Bok öfer Hyttone inom Wermlands Bergmästaredöme. (1833). (sivuja ??). (kieli ruotsi)
Sidor 18, 19, 21 Rämmen hyttor 1756, Rämmen sjö, Rämmen hiroa bok, Rämmen hyttor siggli.

1898. Väinö Wallin (Voijonmaa): Metsäsuomalaiset  Ruotsissa. (1898). (sivuja 101). (kieli suomi) Lisällysluettelo: Herttua ja talonpoijat. Suurten salojen sylissä. Rauha häiriytty.

Hakkarainen, Havuoinen ja Häkkinen. Rajasodat. Valoa pimeydessä. Uusia vaiheita. Katoava kansallisuus. Uudestaan löydetyt. ss. 11: muuttaneita sukuja; Hakkarainen. Huuskoinen. Häkkinen. Hämäläinen: lkoinen. Kaihlainen. Kauppinen. Kituinen. Lehmoinen. Manninen. Puuppoinen. Rämäinen. Siekkinen. Tenhuinen. Vilhuinen ym. Valokuvia ja piirroksia.

1900. K.J. Jalkanen: Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia. (1900). (kieli suomi) Jalkanen arvelee, että Lehmoset ovat tulleet Hämeestä.

1908. Valdemar  Lindholm: Ruotsin salo-suomalaisia.  (1908). (sivuja 215). (kieli suomi). Suomentaja Väinö Salminen.

Matkoja suomalaismetsissä .

1909. Lauri Kettunen: Descendenttis-äännehistriallinen  katsaus Keski-Skandinavian metsäsuoma­ laisten kieleen. (1909). (sivuja 150). (kieli suomi)
Kieliopillinen kirja metsäsuomalaisten puheesta.

1925. Emst Lampen: Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä.
{1925). (sivuja 242). (kieli suomi). (valokuvia).
Lampeen matkasi: Arvika. Jämskog. Bogen. Gräsmark. Fryken järvi. Värmlannin kirjailijat. Fryksänd. Torsby. Lekvattnet. Östmark. Röjdäfors. Purala. Juhoila. Gruen suomaismetsät Norjassa.

1928. K.A. Gottlund: Ruotsin suomalaismetsiä samoilemassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 174 osa. Päiväkirja vuoden 1817 matkalta. Suomentanut Väinö Salminen. (1928) (sivuja 294 + 1kartta). (kieli suomi).
Gottlundin matka suuntautui pohjoiseen Värmlanni n suomalaimetsii n ja ei tavannut yhtään Lehmosta.

1933. llmari Heikinheimo: Kaarle Aksel Gottlund: Elämä ja toiminta. (1933),. (sivuja 628 + kartta) Kaarle Aksel Gottlundin elämänkerta: Ruotsinpyhtään Haaviston kylän Eerolan talon isäntänä oli Tuomas Samuelinpoika (s. 1723), vaimo Liisa Kustaantytär. Perheeseen syntyi 9 lasta, joista 7 pääsi aikuisikään . Eerolan talo jaettiin pojille; Erkki, Heikki ja Tuomas. Pekka meni vävyksi kylän ratsutilaan. Tyttäret naimisiin Pyhtäälle ja Elimäelle. Matias Tuomaksenpoijasta (s. 24.2.1765) tuli lukumies. Vuonna 1779 oli Loviisan triviaalikuolussa. Täällä hänelle annettiin sukunimi Gottlund, Pyhtään Hirvikosken (Tarkkilan) kylän Kottilan talon mukaan. 1781 Matias siirtyi Porvoon lukioon. 1784 Turun yliopistoon, jossa suoritti 1787 papin tutkinnon. Toimi väliaikaisena pappina Pyhtäällä ja Elimäellä. 1789 tuli kappalaiseksi Ruotsinpyhtäälle . 1795 Matias Gottlund ja Urika Sofia Orreus vihittiin. 1798 Matias siirtyi Porvoon maalaiskunnan kappalaiseksi. 1803 kutsuttiin Porvoon tuomiokapitulin apulais­ jäseneksi. 1803 Matias haki Juvan kirkkoherran virkaan ja valittiin. Matias Gottlund kuoli lokakuussa 1821.              Karl Aksel Gottlund syntyi 24.2.1796 Hirvikosken kylässä Ruotsinpyhtäällä. Veli Gustaf 2-vuotta nuorempi ja sisko Annette Ulla.
Sivuilla 405-515: ”Metsäsuomalaisten aposteli” matkoilta 1817 ja 1828. Lähde­ viitteissä on hyvät taustat matkoista.

1935. Lauri Kettunen: Vermlannin suomalaisten uskomuksia, taruja ja taikoja. Eripainos Suomi V, 17:stä. Vähäisiä kirjelmiä LXXXVIII. (1935). (sivuja 95). (kieli suomi)
Kettusen tutkimusmatkan talteen ottamaa materiaalia puhutusta kielestä.

1937. Lauri Kettunen: Lisiä Vermlannin tietäjältä Kaisa Vilhuiselta. ss. 54-61. Kalevalaseuran vuosikirja  17. (1937). (sivuja 241). (kieli suomi)

1937. Onni A.A. Repo: Jyväskylän kunnan historia. (1937). (sivuja 679). (kieli suomi)
Bibliografiana  laatijan tiedot: Oravasaaren  kylän Honkaniemen talo: Erik Antinpoika Lehmonen. August Erikinpoika Lehmonen, myöhemmin Lehmunen. Aukusti Augustinpoika  Lehmunen, Muuramen Kinkomaa.

1938 (2-painos 1988): S. llmonen: Delawaren suomalaiset. (1988). (sivuja 233). (kieli suomi) Tietoa muuttajista Uuteen Sverigeen suomalaismetsistä ja suomesta.

1940. T.I. ltkonen – Kustaa Vilkuna (toimitus): Olaf Lindtorp: Finnskogens folk. (1940). (sivuja 119) . (kieli norja). Suomen Muinaismuistoyhdistys . Kansantieellinen arkisto. IV.
Sisällyslyettelo: Finne og ufredstider. Trolldom og underjordiske. Puro-Jo. Trollbubber . Halsingubben og Jakobsgubben.
Brödern Lauri og Olaf Lehmoinen, ss. 46-58.
Vänshöytän Joppi. Spökerine pä Valkuna-aho. Melkeharen eller tussgutten. Huldra eller skogsäet. Bolinger, kläderrakt og levenmäte. Jorddyrkningens ärhundre oä Finnskoene. En byreise fra Finnskogen i gamle dager. Da finne pä skogen kom under grossereme i Kristianiana. Gottlund. De gamle skogsmestre og opdragelsen pä finnskogene . Spellemenn og andre bygdefolk: Haltegutten. Lumiansgutten .
Kalsjöbergen. Renki. Per Lind. Bertils Jussi. Paavo Konkari store kup. Sölvsmed pä Torgarsberget. Kangasmäki. Litteratur.

1942. Isidor Sundberg: Finnmarksräfsten i Norge är 1686. Tigsförhören med de Finska fryktingasna frän Sverige. (1942). (sivuja 133 > ?). (kieli ruotsi)
Sivuilla 12-22 Emst Lapenin laatima luettelo: sivu 16: 1564 Lehmonen (Lehnin) 2 henkilöä Petruma. 1henkilöä Armisvesi. 1586 2 henkilöä Säkinmäki. 1621 1 henkilö Säkinmäki.

1945. Lauri Kettunen: Tieteen matkamiehenä. kaksitoista ensimmäistä retkeä 1907-1918. (1945). (sivuja 416). (kieli suomi)
Ensimmäinen matkani metsäsuomalaisiin  1906. ss. 12-66. Toinen matkani metsäsuomalaisiin, talvella 1909, ss. 86-98. Kolmas matkani metsäsuomalaisiin, kesällä 1909, ss. 99-110.

1945. Richard Gothe: Medelpalts finnmarker . Kulturhistiska undersökningar om finsk bosättning i mellersta Norrland under 1500, 1600 ach 1700-talen. (1945). (sivuja 295). (kieli ruotsi)

1945. Richar Gothe – Albert Palmqvist – Oskar Svensson – Richard Broberg (red.): Frän Östmarkas­ bygden. Kultushistoriska anteckningar frän Östmark. II. (1945). (sivuja 50). (kieli ruotsi)

1946. Väinö Salminen: Vallattomilta vaellusvuosilta. 1905 Värmlannin-matka. (1946). (sivuja 236). (kieli suomi)
Sivut 13-126: Luonto se muuttolinnutkin  liikkeelle panee. Sampoa tavoittelemaan. Gottlundin muisto suomalaismetsissä. Juhannusaattona  nuoma nuorien parissa. Pakanallisia suomalaisia nimiä kirkonkirjoissa. Kylän viimeiset suomea puhuvat.
Eteläisimmässä suomaiskylässä . Suuren tietäjän poika. Juhoilassa. Sampoa ja kannelta utelemassa. Ongelma Kaisa Vilhunen ja sampo. Savolaista puhtia ja vaeltajan vaistoa. Tarinaa metsäsuomalaisista merkkimiehistä. Kuolemantuomioita ja raippoja loitsujen lukemisesta. Suomen kieli ja metsäsumalaiset. Äidit kaipaavat poikiaan. Vermalannin-matkan tuloksia.

1947-1976. Bror Finneskoga (red.): Finnbygden. Skrift för Värmalands Finnbygden. Torsby. Sverige. (kieli ruotsi)
*Kirjoittajat mm. Olov Olovsson – Fjell Ola, suomalaismetsien sukunimistä. Sigurd Bograng, paikannimistä. Richard Broberg, historiasta. Jussi Oinoinen eli Niitahon Jussi. Tapani Lemminkäinen, Jaala – Lahti, graafisia kuvia suomalaismetsistä.

1948. Olaf Lindtprp: Finnskogene i Solör oc Vermland. 1. samling. (1948). (sivuja 180 + kartta). (kieli norja).

1952. Julius Mägiste: Metsäsuomalaismurteiden nykyisestä vaiheista. Kirjoittanut ja kielen­ näytteiden kerännyt. ss. 1-53. SUOMI. Kirjoituksia isänmaallisista aiheista. Toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 105:s osa. {1952). (kieli suomi).

Olov Lindtorp, 62 vuotta  (1952), Tvengsberg,Grue Finnskoga, syntynyt  Lindtorpalla Grue Finnskoga. Kirjoittanut suomalaismetsistä  mm. Rii-Kersten ja Mulduusan Svenni. Rii-Kersten asui riihessä ja siitä moinen liikanimi. Rii-Kersten matkusti kuninkaisiin suorittamaan jotakin  valitusta,  Kööpenhaminaan, tuohikontti selässä ja tuohivirsut jalassa. * 1930-luvulla kun Markunmäen Ville Lehmonen kirjoitti kirjeen Suomen Kuvalehden innoittamana Gruen pappilaan. Niin pappi välitti kirjeen Olav Lindtorpille ja hän vastasi selvällä suomenkielellä  Markunmäkeen. Tuli talvisota ja yhteydet katkesivat, mutta vastauskirje on vielä tallessa. ** Lindtorpan talo sijaitsee aivan Norjan ja  Ruotsin rajalla, rajamäeltä on mahtavat näköalat pohjoiseen.

1954. Oscar Larsson: Fran Finnbygden. En kranikka om Norra Finnskoga Värmlands norligaste socken. (1954). (sivuja 160). (kieli ruotsi)Bilg: Klarälven vid Norra Finnskoga. Höljes kyrkan. Halvarrsgarden. Balkastorpet i Kärrbackstrand. Asberget med Larsgarden. Rökstuga Larsgarden. Höljes skogsdift . Klarälven med Mordön.

1959. Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia. (1959). (sivuja 598). (kieli suomi)
Heikki Lehmonen, manttaalisotilas 112. Kaapro Lehmonen, kansanparantaja 418.. Matti Paavonpoika Lehmonen, Säkinmäki 44. Paavo Lehmonen, Säkinmäki 29.
Paavo Paavonpoika Lehmonen, sotamies 104.Pentti Lehmonen 29, 41.

1960. Lauri Kettunen: Kahdeksan matkaa Vermlannin  metsäsuomalaisiin  1907-1937. (1960). (sivuja 157). (kieli suomi)

Ensimmäinen matka metsäsuomalisiin  1907. Toinen matka, talvella 1909. Kolmas matka, kesällä 1909. Neljäs matka, kesällä 1926. Viiden matka, syyskesällä  1930. Kuudes matka, vuodenvaiheessa  1934-1935. Seitsemäsmatka,  kesällä 1936. Kahdeksas matka, kesällä 1937. Niitahon Jussi ja ”Niittahon Jussin seura”.

1961. Julius Mägiste: Vermlannin sammuvaa savoa. Kielinäytteitä vuosilta  1947-1951. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 265. {1961) (kieli suomi)

Valokuvia kirjassa: Näköala Mongalta, Vitsand. Julius Mägiste haastattelee Johannes Henrikssonia.  Sipilän talo, Östmarkin Mullikäämästä. Postinkuljettaja Gustav Palsson ja Kaisa Vilhuisen poika Karl Persson, Östmark. Per Olsson, ”Puskan Pekka”, Östmark. Näköalan Mackartjämille, Södra Finnskoga. Anna Olsson, Else Syversson ja Kaisa Halvarsson, Karvala Dödra Finnskoga. Per Henriksson Nyskogan Kärrahosta. Johannes Johansson-Oinoinen, ”Niittahon Jussi” Södra Finnskoga. Olov Olovsson ja Anna Langbraten, Grue Finnskoga. Henrik Mattsson Mäk-Konkarista, Nyskoga. August Erikssonin talo Vitsandin Mongalla. Uula Mattsson, Digerberg Nyskoga. August Eriksson, Tallakara Södra Finnskoga.

1961. Pekka Lappalainen: Pieksämäen seudun historia. Osa 2. Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala . (1961). (sivuja 965). (kieli suomi)

Lauri Vilhelm Lehmonen Pieksämäen kanttorina 1889-1937 (kuva ss. 193)

1965. Nils Bemdtson: Laukaan historia. Osa 1. {1965). (sivuja 674). (kieli suomi).
Sivuilla 107-109: Vuoden 1552 erämaiden omistajia mm. Laukaan Peurunkajärven Haapavatian yhden miehen erämaan omisti Pekka Lehmonen ja Wahdermetsän erämaan Paavaili Pekanpoika Lehmonen. Tänne perustettiin talot Finni, Kärkäs ja Siikala. Peurunkajärjen pohjoisosalla oli kaksi erämaata, omistajat Mikko Niilonpoika Lehmonen ja Tuomas Niilonpoika Lehmonen. Kotoisin Kulsiala-Tyrvännön pitäjän Suotaalan kylästä. (sivulla 603) : Petruman kylän talon nro 1. Kärkäs isännät 1559- 1589 Heikki Pekanpoika Lehmonen. 1590-1906 Matti Lehmonen. 1598-1599 Heikki Lehmonen. (sivulla 606): Petruman kylän nro 5. Finni isännät 1552-1561 Paavali Pekanpoika Lehmonen (Wahdermetsä). 1552-1571 Pekka Lehmonen (Haapavatia).
1572-1579 Paavali Lehmonen. 1580-1597 Vincentius (Finni) Niilonpoika (vävy).

1966. Perttu P. Kuokkanen: Hankasalmen kirja. JJY:n kotiseutusarja nro 4. (1966). (sivuja 617). (kieli suomi)
Hankasalmen Säkinmäki, Lehmolan talo, Paavo Lehmonen. Kantatalosta lohkotut talot: Kangasaho, Lehmonen suvun viljelemä talo. Markunmäki, Kangasahosta lohkottu talo, Lehmonen, myöhemmin Ylönen viljelemä talo. Lamminpään talo, Lehmonen, myöhemmin Jänttien viljelemä talo. Torppari  Lehmoset, asettuneet Hankasalmen ja Rautalammin kyliin.

1970. Julius Mägiste: Värmlandsfiska ortnamn. Osat 1-3. Commentationes hunarum litteratum. Tomus XXXV. Nro 1-3. (Helsinki 1970). (sivuja 895). (kieli ruotsi).
Sivulla 332: Lehmoisenmäki eli Konkarinmäki, noin 15-20 kilometriä Torsbystä pohjoiseen Bjurbergin tietä. Toinen samanniminen Lehmoisenmäki on Röjden järven länsirannalla Norjassa.

1972.Valtiopäivät 1972 pöytäkirjat. Osa 1. (sivuja 1139). (kieli suomi ja ruotsi).
Kansanedustajana Siiri Lehmonen, Viitasaari, mm. suuren valiokunnan puheenjohtajana.

1976. Martti Linkola (toimittanut): Konneveden kirja. JJY:n kotiseutusaraja nro 11. (1976). (sivuja 681). (kieli suomi)
Konneveden kansanparantajat; Kaapro Lehmonen ja hänen pojat.

1977. Jussi T. Lappalainen (toimittanut): Jyväskylän maalaiskunnan kirja. JJY:n kotiseutusaraja nro 13. (1977). (sivuja 624). (kieli suomi)
Bibliografiana  laatijan tiedot: Oravasaaren  kylän Honkaniemen talo: Erik Antinpoika Lehmonen. August Erikinpoika Lehmonen, myöhemmin Lehmunen. Aukusti Augustinpoika  Lehmunen, Muuramen Kinkomaa.

1977. Aarre Nyman: David Skogmanin muistiinpanoja Metsä-Suomesta

1865. Tieteen matkamiehiä. Kalevalaseuran vuosikirja nro 57. (1977). (sivuja 99-133). (kieli suomi)
David Skogmanin matkareitti: Oslo – Hammar – Eleverum – Kirkenär – Rävholt / Gruen pappila, täällä tapasi Lehmoisia – Tvengsberg – Kalsenet – Purala – Mullkäma – Karvala – Monkamäki – Öfverbyn kievari – Ekshäradin pappila – Bergsändin ja Asplundin kievarit – Tyngsjö – Hästkullen Faten – Falun – Svärdjö – Bingsjö – Hafrön pitäjä – Westanä – Sundvall – höyrylaivalla Tukholma – Helsinki.

1978. Heli Jokipii (toimittanut): Sumiaisten kirja. JJY:n kotiseutusarja nro 15. (1978). (sivuja 536). (kieli suomi)
Raikkauden kylään muuttaa Hankasalmelta ensimmäinen  Lehmonen 1900-luvun alussa.

1978. Niilo Hentola (toimittanut): Historiallinen ja ekonominen sellonteko Helsingin tapulikaupungista uudellamaalla. Alkuperäinen professori Pietari Kalmin johdolla tehdyn vuonna 1757 julkaistun ruotsinkielisen akateminen tutkielman kopio ja suomennos. (1978), (sivuja 33). (kieli suomi/ruotsi ).

1979. Olof Olofsson: Finska Släktnamn i mellersta Sverige och Norge. Faksimilutgava av en artikeleserie i tidskriften ”Finnbygden” ar 1962-1973. Ultgiven av Lions Club Torsby 1979. Redakstion: Richard Broberg – Knut Malmström – Stanley Sundvall.
Sidor 37: 152 Lehmoinen

Timo Lehmunen: Olen Olofssonin Släktnamn luettelon kirjoittanut omalle tietokoneelleni ja voin ottaa arkistokopiostani kopion haluavalle.

1980. Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia. (1980). (sivuja 598). (kieli suomi)
Säkinmäki 18, 30, 36, 37, 44, 56, 58, 61,63, 76, 78, 87, 104, 112, 175, 175, 209, 231, 271,341,348, 378, 393. Lehmonen: Heikki, mantaalisotilas 112, Kaapro, kansan­ parantaja 418, Matti Paavonpoika, Säkinmäki 44, Paavo, Säkinmäki 29, Paavo Paavonpoika, sotamies 104, Pentti 29, 41.

1981. Matti Kunelius: Lehmosen suku. {1981). (sivuja 214 + sukutaulu). (kieli suomi)
Lehmolan Lehmoset . Torppari Lehmoset. Mikko Lehmosen torpan mukaan Lehmo­ set. Kangasahon Lehmoset. Markunmäen Lehmoset. Lamminpään Lehmoset.
Toimikunta: Pekka Lehmonen. Olavi Lehmonen. Anita Lehmonen. Siiri Friman. Veikko Lehmonen. Uuno Lehmonen. Matti Lehmonen. Eino Lehmonen. Risto Lehmunen. Siiri Lehmonen. Jussi Lehmonen. Hilja Lehmonen. Svantte Lehvonen. Timo Lehmunen. Juhani Lehmonen. Antti Ylönen. Leena Ylönen . Ritva Matilainen. Ville Korhonen. Helvi Heikkinen. Martta Lehmonen.

1982. Pekka Laaksonen – Pertti Virtaranta (toimittanut): Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 62 (1982). (sivuja 279) (kieli suomi)

Per Martin Tvengsberg: Gruen suomalaismetsien kaskiviljelystä, ss. 190-206;

Kari Laukkanen: Metsäsuomalaisten sananlaskut, ss. 207-238. (valokuvat: Juholan isäntäväkeä. Puron savusauna. Viiken pihapiiri Östmarkissa.  Välikylän aittarakennus Nyskogassa. Puron väki heinätöissä. Tvengsvergin talo. Taneli Mutiainen Röjda­ forssissa. Johanne Johansson eli Nitt-ahon Jussi. Karl Persson, suomea puhuva mies 1954. Per Henriksson Östmark. Ukko Puranen, Röjdaforssissa. Lina Eriksson. Kajsa Henriksson eli Kaisa Vilhuinen.

1984. C.A. Gottlund: Dagbok öfver dess Resor pa Finnskogame ar 1817. Dalame, Helsingland, Vestmanland och Vermland. Dalamas Museum, Falun 1984. (sivuja 425 + 1kartta). (kieli ruotsi)
Ei ole havaintoja Lehmonen suvusta. Valokuva kahdesta suomalaismetsien Lehmosesta, Asta Holth ja Sigrud Bograng.

1985. Lars-Ola Noren: Svedjerök den fiska kolonasationen i Viksjöbygden. Bokförlaget Angermannia Hämösand. (1985). (sivuja 307). (kieli ruotsi)

1986. Carl Axel Gottlund: Dagbok över mina vandringar pa Wermlands och Dolörs finnsakogar 1821. Gruetunet Museum 1986.Tryckt i Malungs Boktryckeri AB, Malung 1986. (sivuja 533 + 1 kartta). Sivulla 533 valokuvassa Gruen Finnskogan kirkkomaalata Asta Holt (Lehmosten sukua, romaani kirjailija) ja Sigurd Bograng (Lehmosten sukua, suomalaismetsien paikannimi tutkija). (kieli ruotsi).
* Kirjassa ensi kerran julkaistu Gottlundin salakirjoitus matkamuistiinpainoista. 1821 matkalla Gottlund tapasi monta Lehmosta.

1986. K.A. Gottlund: Vermlannin päiväkirja 1821. Suomentanut Maija Hirvonen. Suomaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 437. (1987). (sivuja 404 + 1karttasivu). (kieli suomi).
Tämä matka suuntautui etelä- ja keski-Värmalannin suomalaismetsiin, ja Gottlund tapasi matkallaan monta Lehmosta.

1988. Richard Brober (mor slekta Lehmoinen): Finsk invandring till mellersta Sverige. En översikt frän medletiden till 1600-talts slut. Skrifter utgivna av Föreningen för Vämlanslitteretur nro 7. (1988). (sivuja 171). (kieli ruotsi)
Sidor 129, 130: lnom Södra Finnskoga är Skallbäcken 1/4 sk. det första finnhem­ manet ach blev upptaget 1647 av Olof Koo (Lehmoinen) pä Hjällstads ägor, tillkt 1649, skattlagt till 1/4 hemman 1653. Det är ocksä det först upptagna finnhemmanet inom Dalby socken. Tionde betalas av Olof Matsson Koo redan 1647, dvs. första gängen tionde (2 fj. räg) uppbäres av finnama i Övre Älvdalen i Värmland. Pä tinget 29.11.1652 ”slöts att Olof Matsson Koo pä Skallbäck i Dalby socken skall afdelas sä mycket han bör hafva till torp ach nybugge frän dolbyn Gällstad i samma socken”.
Olof Matsson Koo stär i skattelängder och mantal frän 1647 till ach med 1673. Olof Matsson Lehmoinen träffas först skriven i Näsrämmen i nuvanrande Rämmen, bl. a. äret 1642, 1644 och 1646, men säges i domboken 29.8.1649, dä frän är om erlagda skatter för ären 1645-1646, vara ”bortdragen” (sälunda till Skallbäcken). Han är min (Richard Broberg) morssläkts.
(Sidor 130 bild sidor Skallbäcken i Södra Finnskoga socken Värmland)

1989. Pekka Ruuskanen (toimittanut): Muuramen kirja. JJY:N kotiseutusarja nro 27. (1986). (sivuja 723). (kieli suomi)
Kinkomaan kylässä asuivat, Aukusti Augustinpoika Lehmunen. Eino Lehmunen . Vilho Lehmunen. Timo Lehmunen.

1990. Arvo Moilanen: Vanajan kylänhistoriikki ”Kaikkina aikoina, kaikilla ilmoilla”. (1990). (sivuja 327). (kieli suomi)

Markkula 7:56 (Markku) Erik Lehmonen vuodesta 1850. Aleksanteri Lehmonen vuodesta 1881. Ville Lehmonen vuodesta 1918. Ville Lehmonen vuodesta 1939. Reijo Lehmonen vuodesta 1970.
Huutoniemi 7:13 Aleksanteri Lehmonen. Ville Lehmonen. Eero Lehmonen vuodesta  1948. Timo Lehmonen.

1992. Mikko Ikonen: Entisaikalaisia. Hahmoja Hankasalmen historiasta. (1992). (sivuja 327). (kieli suomi)

Haastateltu Jussi Lehmonen (s. 1938), Tahkoselä talon isäntä ja sirkkelisahuri. Valokuva sivulla 191: Hieta-Matti tutkii hevosta, hevosen takana Ville Lehmonen (Tahko-Ville, Jussi Lehmosen isä). Oikealla Robert Fager. Valokuva kansanparantaja Kaapro Lehmosesta sivulla 181?, syntyi Säkinmäen Kangasahossa, asui vuodesta 1856 alkaen Pärekankaan Savilahdessa Konneveden rannalla, muutti vanhana miehenä Sirkkamäen Pöytälänahoon.

1992. Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet. (1992). (sivuja 805). (kieli suomi)
Sivulla 271: Lehmonen (397 sukunimen kantajaa vuonna 1992); Nimen on tulkittu sisältävän kotieläimen nimityksen lehmä. Lehmosten sukujuuret johtavat keskiajan lopun Tyrväntöön, jossa isännillä oli eräomistuksia silloisen Rautalammin alueella.

1992. Lars Elam: Hungramas skog i Dalby socken. Gentrum för li6kalhistoria i Linköping. Universitet i Linköping Rapport nr 4 (1992) . (sivuja 85). (kieli ruotsi)

Sidor 71: Olof Matsson Koo och Olof Matsson Lehmoinen slog sig är 1647 ner vid Skallbäcken i södra änden av Dalbby sockens dävarande tionde öde tolvmilaskog mot Norge.

1992. Rudolf Braten: Brandval Finnnskog bosetting. (1992). (sivuja 462). (kieli norja) Brandval Finnskoga gorden bild monga.

1993. Bo Simonsson: 800 är i Fryksände. Nägra huvudlinjer, händelser och människor i en församlings och ett pastorats historia. (1993). (sivuja 104). (kieli ruotsi)

1994. Per Kärberger: Nya Finnbygds-historier. (1994). (sivuja 136). (kieli ruotsi)
Sidor 69: Bjömen i Skallberg. Jakthistorier Tomas-Alferd frän Torp i Norra Ny.

1994. Petrus Nordmann: Finname i mellersta Sverige. Faksimilupplaga efter originaltgäva tryck 1888. (1994). (sivuja XLVIII). (kieli ruotsi)
Olof Koo (Lehmoinen) upptog är 1647 torp ä Biolstad (Dalby). Sidor 140: Daniel Halvarsen Lehmoinen, Rävholt.

1995. Seppo Suvanto: Yksilö myöhäiskeskiajan talonpoikaisyhteiskunnassa. Sääksmäen kihlakunta 1400-luvun alusta 1570-luvulle. (SKS 1995)
* Tyrvännön pitäjä. Suotaalan kylä. Siukolan talo. Lehmoset erämaan omistajana.

1995. Geologian Tutkimuskeskuksen raportti nro 3618. Keski-Suomen asutushistoriaa Hankasalmen ja Saarijärven järvikerrostumien arkistossa. (Espoo 1995)
*Hankasalmen Säkinlammen (Säkinmäki), Pirtti-Hertun sekä Saarijärven Pieni Summasen radiohiiliajoituksesta.
*Löytyy internetistä Google haulla: Säkinlammen siitepölytutkimus.

1998. Mariann Sönnebo: Möt Värmland förr och nu. Resaboken. (1998). (sivuja 240 + 1. kartta). (kieli ruotsi)

1999. Timo Lehmunen: Monien vesien kulkija. Höyrylaiva Tuna Suomenlahdella Tammisaaren ympäristössä ja Lohjanjärvellä. Sammallahti Pohjois-Päijänteellä Vaajakoskella. Kinkomaa Keski-Suomen Parantolan matkustajalaivana. Joutsen Etelä-Päijänteellä, Lahden Vesijärvellä ja lopulta Puumalassa Saimaalla. Korsteeni, Suomen Höyrypursiseura ry:n vuosijulkaisu 1999, ss. 38-40.

2002. Eero Ojanen: Tyrvännön historia. (2002 Tyrväntö Seura)
* Suotaalan kylä. Siukolan talo. Lehmoset erämaiden omistajina. Lepaan kartano ja omistajat.

2002. Martin Jansson (vägvisare) och Egil Akre (skrivare): Med Sjöbanan Liljendal i Kristinehamn 1870. (2002). (sivuja 96). (kieli ruotsi)
Rautahyttien tuotteiden kuljettamisesta Liljendalista, hevosilla,Storagen järven yli„ hevoskuljetuksella Olofärsen – Slädsjön yli – hevosrautatietä pitkin (1,4 km) – Rämmen järven yli (3,0 km) – Rämsjö – hevoskuljetuksella edelleen Kristinehamiin.

2004. Erkki Laitinen – Janne Vilkuna. Hankasalmen historia. Osa 1. (2004). (sivuja 603). (kieli suomi).
Henkilöluettelo: Lehmonen suku 63, 65, 67, 98, 128. Lehmonen Anna – Lehmonen Ville (nuorempi Markunmäki) = 25 henkilöä.

2006. Veli-Matti Häkkinen (toimittanut): Säkinmäki, Hankavesi, Pirttimäki. Yhdessä ja erillään. (2006). (sivuja 608). (kieli suomi)
Sisällys: Esihistorian aikaa. Asutuksen vaiheita. Rajakylät Hankasalmeen. Suomen historian käänteissä. Toimeen on tultava. Maataloutta kehittämässä.  Liikkeellä. Kehityksen askeleita. Hengellinen elämä. Opintiellä. Kisaharju ja urheilukenttä. Monet harrastukset . Yhteiskunnan asioilla.

2009. Gabriel Bladh -Jan Myhrvold – Niklas Persson (red.): Skogsfiska släktnam i Skandinavien. Karstads University Studies 2009:58. Fakultetn för samhälls- ach livsvetenkaper Kultureografi. (2009). (sivuja 252). (kieli ruotsi)
Mainitaan 1640 Olaf Matsson Lehmoinen, Rämmen. Olaf Matsson Koo – Lehmoinen, Rämmen. 1676 Henrik Olsson Koo. 1677 Henrik Lemmens – Lehmoinen, Nya Sveriges. 1700 Per Olsen Kue – Lehmoinen, Norge. 1600-talet Karl Lehmoinen, Karlstorp, Norge. Tomas Olsen Kue – Lehmoinen, Bärderud, Grue Finnskoga. Johan Kue – Lehmoinen, Lavhaugen, Grue Finnskaga, Norge, jne. 34 sidor i Lehmoinen slekta.

2010-luku. Matti Kunelius (näköispainos): Lehmosen suku. (1981). (sivuja 214 + sukutaulu). (kieli suomi).
Lehmolan Lehmoset. Torppari Lehmoset. Mikko Lehmosen torpan mukaan Lehmoset. Kangasahon Lehmoset. Markunmäen Lehmoset. Lamminpään Lehmoset.
Toimikunta: Lehmosten sukuseuran hallitus.

2018. Timo Lehmunen: Kinkomaa – pienten vuorten maa. (2018). (86 tekstisivuja + 41 kuvasivuja + 2 karttaa). (teksti suomi)
Lehmosten sukua Kinkomaalla:
Aukusti Augustinpoika Lehmunen, vaimo Eriikka (Riikka) Joonaksentytär os. Göös. Väinö Aukustinpoika  Lehmunen. Eino Aukustinpoika  Lehmunen. Vilho Aukustinpoika Lehmunen. Elma Aukustintytär  Pylvinen. Bertta Aukustintytär Salminen. Helmi Aukustintytär Erkko. Risto Einonpoika Lehmunen. Raili Einontytär Soikkala. Jukka Einonpoika Lehmunen. Hilkka Elmantytär Jokinen. Pentti Elmanpoika Pylvinen. Helena Elmantytär Kangasvieri. Jorma Bertanpoika Salminen. Mailis Bertantytär Kupari. Pirjo Helmintytär Erkko. Timo Vilhonpoika  Lehmunen. Juhani Vilhonpoika Lehmunen. Riitta Vilhontytär  Lehmunen. Tarmo ja vaimo Alli Lehmonen.

2018. Timo Lehmunen: Höyrylaiva Tiutinen II:n höyrykattilaonnettomuus Kotkan kaupunki – Tiutisen saari. Timo Lehmunen: Kotkalaisten sanomalehtien tutkiminen mikrofilmiltä ja Esko Pakkanen: Viranomaisten tutkimukset onnettomuudesta. Korsteeni, Suomen Höyrypursiseura ry:n vuosijulkaisu 2018, ss. 66-74.