Säkinmäen asutuksen muistomerkki 40 vuotta
Sukuseura Lehmonen YouTube kanava
22.7.1984 paljastettiin Hankasalmen Säkinmäen kylän Lehmolanmäellä kylän 430-vuotisen asutuksen muistoksi muistomerkki, jonka pystytti Lehmolan leivinuunin perustuksille Ville Korhonen. Luonnonkiveen kiinnitetyn, raivaajaa kuvaavan reliefin teki hankasalmelainen taiteilija Pertti Luukkonen.
Reliefin teksti: 1559 Esi-isien työtä kunnioittaen. 1984 Lehmosten Sukuseura ry. Säkinmäen kylätoimikunta.
Video muistomerkillä kuvattiin Lehmosten Sukuseuran sukukokouspäivänä 17.8.2024. Leena Ylönen lausuu Vieno Kalliolan kirjoittaman asutusaiheisen runon, joka esitettiin myös 40 vuotta sitten muistomerkin paljastustilaisuudessa.
Videon kuvasi Jani Lehmonen.
Åsta Holthin Kornet og freden on vihdoinkin ilmestynyt suomeksi
Kornet og freden oli Åsta Holthin kirjallinen läpimurto vuonna 1955. Romaania seurasivat Steinen blømer (1963) ja Kapellet (1967). Mainitut kolme romaania muodostavat Finnskog-trilogian (2002), joka ilmestyi täysin uutena painoksena vuonna 2021. Trilogiassa seurataan isälinjaa, alkaen 1600-luvun keskivaiheilta aina yhdeksänteentoista vuosisataan asti.
Åsta Holthin (1904-1999) kotipaikka oli Grue Finnskog, Norjan suomalaismetsät. Åsta itse oli suomalaista sukua ja Norjan suomalaismetsien kiistattomasti ansiokkain kirjailija. Kirjallinen ura alkoi jo 1920-luvulla ja jatkui aina hänen kuolemaansa saakka.
On aihetta onnitella Riitta Bergeriä ja Päivi Hilskaa heidän aikaansaannoksestaan ja kultakirjaimin kiittää heidän myötävaikutuksestaaan Åsta Holthin tuotannon tunnetuksi tekemisestä uusille ja samalla myös ”omille” kielialueille.
Kulturforlaget BRAK on painattanut romaanin Åsta Holthin ystävien (Åsta Holths Venner) luvalla.
riittaberger@gmail.com paivishilska@gmail.com
Riitta Berger 
Päivi Hilska
Britt Karin Larsenin romaanisarja suomalaismetsistä
Muuttoliike tapahtui etupässä Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Hämeestä. Tämä romaanisarja on saanut suuren menestyksen Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Romaanit ovat herättäneet kasvavan kiinnostuksen metsäsuomalaisten historiaan ja kulttuuriin.
Britt Karin Larsen (s. 1945) on norjalainen kirjailija, joka on julkaissut toistakymmentä romaania, lastenkirjaa ja runoteoksia ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Finnskogen-kirjasarja herättää eloon lähes unohdetun kappaleen suomalaisten historiaa.
Finnskogen – elämän kehto (2018) on sarjan aloitusosa. Sitä seurasivat Finnskogen – Taivaankarhun metsä (2019) ja Finnskogen – kiven kiilto (2020).
Rolf Jerpseth on laatinut oheisen sukupuun suomalaismetsien (Finnskog) Lehmoisista. Olof Matsson Lehmoisen jälkipolvet 1500-luvulta 1900-luvulle.
Lehmosten sukuseuran SUKUKOKOUS 2024
Aika: Lauantai 17.8.2024 klo 12.00 alkaen
Paikka: Säkinmäki Lehmola, Lehmolantie, 41560 Hankasalmi
Sukukokouksen ohjelma ja aikataulut (luonnos)
klo 12 Lounas Lehmolassa
klo 13 Kokous ja tutustuminen Lehmolaan
klo 14-16 Vapaata seurustelua kahvituksineen
klo 16 Päivä päättyy virallisesti lyhyehköön sanajumalanpalvelukseen luontokirkossa
Muistomerkillä käynti kokouksen jälkeen kiinnostuksen mukaan.
Lounas ja kahvitarjoilu 20€/hlö
Maksu sukuseuran tilille: Lehmosten Sukuseura
Pankkitili: FI68 5035 0440 0092 70
Viitenumero: 1365595
Kokouksen yhteydessä mahdollisuus hankkia sukukirjoja hinta a’ 30 €/kpl, ja kaksi kpl 50 €
Ilmoittautumiset viimeistään la 10.8.2024 mennessä ari.lehmonen@kolumbus.fi, puh 040 769 9011
sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2024 aineistoa
Lehmosten sukukokous 23.10.2021
Lehmosten sukuseuralla on oma YouTube – kanava jonne on ladattu Eero Ojasen sukukokouksessa pitämä esitys ”Elämää 1500-luvun Suotaalassa, Lehmosten kotikylässä”.
Esitys kolmessa osassa YouTube kanavalla
Veera Lehmosen hieno yritystarina ja taukojumppa
videotervehdys
Lehmosten sukuseuran SUKUKOKOUS
Ajankohtaan muutos: lauantai 23.10.2021 klo 11 – 17.
Hotelli Petäyksessä Petäyksentie 35 Tyrväntö.
Päivän ohjelma:
klo 11 lounas (lounas ja iltapäiväkahvit 30€/hlö)
klo 12 sääntömääräinen sukukokous
Veera Lehmosen videotervehdys ja taukojumppa
Eero Ojasen esitelmä, päiväkahvit
klo 16 Hattulan Pyhän Ristin kirkon opaskierros jonka jälkeen kotimatkalle
Olemme järjestäneet sukukokoukseen bussikuljetuksen Hankasalmi – Tyrväntö – Hattula – Tyrväntö-Hankasalmi.
Kuljetus TM. Koponen Ky (Tenho Koponen), kuljettajana Reino Ylönen, bussikuljetuksen hinta on 30€/hlö.
Tervetuloa! sukuneuvosto
Ilmoittautumiset 8.10.2021 mennessä ari.lehmonen@kolumbus.fi, puh 040 769 9011
Huom! Jos aiot osallistua kokoukseen Teams-yhteydellä, niin ilmoita Ari Lehmoselle (8.10. mennessä) mihin sähköpostiosoitteeseen Teams-kutsun saa lähettää. Mahdollisesti vielä striimaamme Facebookiin esim. Veera Lehmosen videotervehdyksen ja taukojumpan sekä Eero Ojasen esitelmän.
Mahdollisille majoittujille huonehinnat:
yhden hengen huone 80 €/huone
kahden hengen huone 100 €/huone
perhehuone (2 aik. + 1 lapsi) 120 €/huone
perhehuone (2 aik.- + 2 lasta) 140 €/huone
Sukukirja ja jäsenkampanja:
Nyt kannattaa liittyä Lehmosten sukuseuran ainaisjäseneksi. Jäsenen kertamaksu on 50 €. Ainaisjäsenmaksun maksaneet saavat sukukirjan kampanjahintaan 17,50 € + postikulut.
Sukukirjaa myydään kampanjahintaan 35 € + postikulut.
Jäseneksi voit liittyä ottamalla yhteyttä ari.lehmonen@kolumbus.fi, samalla voit ilmoittaa kirjatilauksesta.
Seuraava sukukokous on lauantaina 23.10.2021 klo 11.00 alkaen (lounas) Tyrvännöllä Hotelli Petäyksen tiloissa. Kokouspaikalla voi tehdä sukuseuraan liittymisen ja hankkia sukukirjan omaksi kampanjahintaan ilman postikuluja. Kokousohjelma julkaistaan lähiaikoina.
Kampanjamme on voimassa 1.7.2021 – 31.12.2021
Uutuuskirja:
On ilmestynyt kirja Olof Matsson (Koo) Lehmoisesta ja hänen jälkipolvista. Olof oli ensimmäinen uudisasukas Dalby:ssa Värmlandissa ja hänen jälkipolvien kerrotaan muodostavan suurimman suomalaismetsien suvun Pohjois-Värmlannin ja Hedmarkin läänin alueella Norjassa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/oluff-kooden-forste-nybyggaren-i-dalby-finnskog-9789179699161
Huom!
Syyskuussa 2020 pidettäväksi suunniteltu sukukokous jouduttiin perumaan koronarajoitusten vuoksi. 1.8.2020 pidetyssä sukuneuvoston kokouksessa päätettiin, että tiedotamme keväällä 2021 uudesta sukukokouksen päivästä, syyskuulla 2021. Seuraavan sukukokouksen paikka pysyy samana, eli Tyrväntö ja teemana on Lehmosten esihistoria Tyrvännöllä.
Kirja joka kannattaa lukea: kirjoittaja Britt Karin Larsen omaa Lehmosten sukujuuret.
Finnskogen, elämän kehto
Tekijä: Larsen, Britt Karin, kirjoittaja
Lisätekijä: Louhivuori, Jänis, kääntäjä
Julkaisuvuosi: 2018. Kieli: suomi
Kustantaja: Helsinki : Minerva Kustannus Oy, [2018] : EU:ssa : Livonia Print : ©2018, ISBN: 978-952-312-696-1 sidottu
Mielenkiintoinen näyttely Aapi Lehmosesta Konnevedellä!
20180704_Pikkukaupunkilainen_Maire_o
https://www.kielikello.fi/-/kaskisuomalaisista-metsasuomalaisiksi
Finlandstur 2015
http://www.genealogi.no/finnskogdagene-svullrya-grue-finnskog-7-9-juli-2017/
Saamme vieraaksemme bussilastillisen Norjan Lehmosia. Kokoonnumme Lehmolanmäelle asutuksen muistomerkille klo 9,45, jossa on järjestetty pientä ohjelmaa. Muistomerkiltä siirrytään Kisaharjulle, sinne on järjestetty ruokailu. Timo Lehmunen esitelmöi Lehmosen suvun vaiheista vv. 1550 – 1600. Vieraat lähtevät kotimatkalle klo 13,00.
Sukuneuvoston jäseniä on ottamassa vieraita vastaan.
Tervetuloa paikanpäälle myös kotimaan Lehmoset ja kaikki kiinnostuneet tutustumaan naapurimaan Lehmosiin!
Ruokailun järjestämistä varten ilmoittaudu (ja ilmoita erityisruokavaliosta) viestillä 11.7.2018 mennessä osoitteeseen: kati.markkanen@gmail.com
Kati Markkasen tervehdys, Pertti Kinnusen saksofonin soittoa
ja Leena Ylösen lausuma runo.
Kisaharjulla oli tupa täynnä, Kati Markkanen lahjoittaa Lehmosten sukukirjan Jan Myhrvoldille ja ryhmäkuva ennen kotiinlähtöä.
Timo Lehmusen esitelmä Säkinmäellä 16.7.2018
Kylässä on pitkä viljelyhistoria. Säkinmäen lammen pohjasta on otettu siitepölynäyte, joka kertoi kasvillisuuden muutoksista ja ihmisen tulosta alueelle. Kristuksen syntymän ajoista, aina nykypäiviin saakka on viljelty lammen ympäristössä. Keitä he olivat? Suomalaista kanata väestöä, hämäläisiä ja savolaisia. Jotka asuivat metsissä, mutta olivat kauppasuhteissa Hämeen pitäjien talojen kanssa. Vaihtoivat turkiksilla ja kapakalalla suolaa ja rautaa. Talo maksoi heidän puolestaan katollisen kirkon verot. Erämaat ja kalavedet merkittiin taloin omaisuudeksi.
1440-luvulta on ensimmäinen asikirjatieto lähialueesta. Rajan käynnistä Hämeen ja Savon välillä. (Aumusvori – Armisvesi – Kinonniemi).
1530 on seuraava asiakirjatieto, Armisveden kalajajasta. Osapuolina Lepaan herra Björn Klaunpoika ja Pälkäneen kirkonkylän maanviljelijä Antti Hykky. Antti oli tavattu kaslastamasta Björnin kalavesillä.
1559 maksaa veronsa Paavali Lehmonen Lepaan herralle Hannu Björninpojalle.
1559-1600 Lehmoset asuivat Armisveden rannalla.
1600-luvulla vallitsi Suomessa kylmä ajanjakso ja talo siirreettiin Säkinmäen päälle pakoon hallaa. Talon nimenä Lehmola.
1950-luvulle saakka asuttiin mäellä, mutta hankalat vesiolosuhteet, ajovesi Armisvedestä, pakottivat siirtämään talon Säkinmäen itäpuolelle.
Lehmolan talosta on jaettu seutaavat talot:
1690 Torppari Lehmoset.
1721 Kangasahon Lehmoset.
1784 Markunmäen Lehmoset.
1762 Lamminpään Lehmoset.
Laukaan Lehmosten muutto Ruotsiin
Laukaan pitäjän Petruman kylässä oli kaksi lehosten asumaa taloa: Nro 1. Kärkäs ja Nro 5. Finni
1606 veronmaksun jälkeen ”Kärkäs” talosta lähtee siirtolaiseksi perhe:
Matti Heikinpoika Lehmonen
vaimo tuntematon
Pojat: Olavi Matinpoika Lehmonen / Oluf Mattsson Lehmoinen / Koo
Tuomas Matinpoika Lehmonen / Thomas Mattsson Lehmoinen
Matti Matinpoika Lehmonen / Matts Mattson Lehmoinen
Tytär Karin Mattson Lehmoinen, syntyy Hällsinkandin Rävsjön kylässä
1646 Oluf Mattsson Lehmoinen (Koo) merkitään maanomistajana Vämlannin Näsrämmenin kylässä. Samaan aikaan ollaan perustamassa kylään rautahyttaa.
1646 Oluf Mattson Lehmoinen rakentaa uuden talon, noin 100 kilometriä pohjoisemmaksi, Dalby socken, Nyskoga, Skallbäckeniin, (joka on korkea ja multavat rinteet omaava mäki), mäen eteläiselle rinteelle sen puoliväliin. Peruskartassa paikannimenä on Kampfjell = Kamp = Koni, vanha hevonen. Fjell = pelto. Koniaho = vanha väsynyt pelto.
1600-luvulla muuttaa Lehmosia Norjan Grue finnskogaan.
Noin 1700-luvulla rakennettiin uusi talo Skallbäckenin alarinteeseen.
1731 Henrik Lehmonen muuttaa Grue finnskogasta siirtolaiksi Yhdysvaltojen Pennsyvaniaan Delaware joen suostoon ns. ”Nya Sverige” siirtokuntaan.
1776 allekirjoitetaan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus, sen viimeisenä allekirjoittajana on herra Mortten. Kotoisin Delawaresta ja suku peräisin Rautalammin Marttisia.
1750-luku. Paluumuuttaja Ruotsista Kokkolan kaupunkiin, Tuomas Lehmonen, hän toimi ilmeisesti kauppiaana, koska osasi suomea ja isossavohassa lapset ja kuljettivat heidät Venäjälle orjana. Perhe: vaimo, poika ja tytär. Venäläiset vangitsivat heidät ja kuljettivat Venäjälle orjaksi. Samaan aikaan syntyy perheeseen maria niminen tyär, joka jatkaa sukua mm Pietarsaaressa.
Laukaan Petruman kylän Nro 5. Finnin talo
1572-1597 isäntänä Paavali Lehmonen
1580-1597 isäntänä Vinsetius Niilonpoika, vävy vaimona Paavali Lehmosen tytär
11.7.2018…./….Timo Lehmunen
Sukuseuran lahjavinkki
Tilaa joululahjaksi näköispainos alkuperäisestä sukukirjasta hintaan 40 € + postikulut. Nykytekniikalla kirjasta kuvineen on saatu parempilaatuinen kuin alkuperäinen kirja oli. Kirja käsittelee sukuhistoriaa 1500-luvulta alkaen ja siinä on 214 sivua + sukutaulu. Tilauksia odotellaan sukuseuran sähköpostiin: lehmoset@gmail.com , laita omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero/sähköpostiosoite) ja montako kirjaa postitamme tilauksen tehneelle. Sukuneuvosto kokoontuu 26.11.2017 ja siihen mennessä saapuneet tilaukset postitamme ja ne ennättävät perille jouluksi hyvissä ajoin.
Sukutietojen päivitys
Oheisen linkin takana olevalle lomakkeelle voit viedä sukutietosi. Lähetä lomake edelleen Sari Takalalle lehmoset@gmail.com, Sari syöttää tiedot ylläpitämäänsä sukuohjelmaan.
Sukukokous 2017
Lehmosten sukuseuran sukukokous pidettiin lauantaina 23.9.2017 Lomakeskus Revontulessa Hankasalmella.
Sukukokous valitsi sukuneuvoston kaudelle 2017 – 2020. Sukuneuvoston jäsenet ovat siis sukuhaaroittain:
Kangasaho: Esa Lehmonen, Pertti Kinnunen, Jari Lehmonen Jyväskylästä (veljensä Jarmo Lehmosen tilalle)
Lamminpää: Jani Lehmonen, Ari Lehmonen, Terttu Wiio
Lehmola: Sari Takala, Arto Matilainen, Anja Saattonen Kouvolasta (uutena Pauli Savolaisen tilalle)
Markunmäki: Pirkko Lehmonen, Timo Lehmunen, Katriina (Kati) Markkanen
Torppari: Airi Jaakkola, Tiina Lehmonen, Jouni Lehmonen Espoosta (Juhani Lehmosen tilalle)
KESKI-SUOMEN KOTISEUTULAULU
Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ah, polut korpia kiertävät, kaidat,
kukkivat kummut ja mansikkamaat!
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,
vuorien huippujen kauneus jylhä,
ah, kotiseutua muistoineen.
Syntymäpaikka kun on sydän Suomen,
siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens elon huomen,
tänne mä toivon hautanikin.
Täällä on naapuri heimoni verta,
täällä on ystävä voittamaton,
tänne, ah, tänne on kaipaus kerta,
täällä on kaikki, mi kallista on!
Sävel: Ivar Wideen
Sanat: Martti Korpilahti